:TILASTOKESKUS: Pandemia pudotti matkailukysyntää 6,6 miljardilla ja vei alalta 25 000 työllistä

Matkailukysyntä eli matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämä rahamäärä väheni 6,6 miljardia vuonna 2020, kertoo tänään julkaistu matkailutilinpito. Samalla matkailun osuus Suomen bruttokansantuotteesta pieneni prosenttiyksiköllä ja oli 1,7 prosenttia.

Matkailukysynnän hiipuminen vaikutti merkittävästi alan työllisyyteen. Matkailutoimialoilla työskentelevien henkilöiden määrä väheni koko maassa noin 25 000 henkilöllä eli noin 16 prosentilla vuotta aiemmasta.

Ensimmäisenä pandemiavuonna sekä kotimainen että ulkomainen matkailukysyntä vähenivät.

”Kansainvälinen matkailu romahti maaliskuun 2020 jälkeen. Tämän seurauksena ulkomainen matkailukysyntä jäi 3,8 miljardia alemmalle tasolle kuin vuonna 2019”, Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi sanoo.

Prosentuaalisesti lasku oli peräti 71 prosenttia. Kotimainen matkailukysyntä laski selvästi vähemmän, 26 prosenttia. Kotimaisen matkailukysynnän osuus matkailun kokonaiskysynnästä nousi 67 prosentista 84 prosenttiin.

”Matkailualan vastaanottama isku ei kohdistunut tasaisesti koko maahan vaan jakautui maakunnittain pitkälti sen mukaan, miten suuri merkitys kansainvälisellä matkailulla alueille oli. Esimerkiksi Etelä-Savossa matkailun bkt-osuus jopa kasvoi”, Nurmi kertoo.

Etelä-Savossa kotimainen matkailukysyntä kasvoi kahdeksan prosenttia, mikä selittyy mökkimatkailun suosion lisääntymisellä.

”Pandemia muutti matkailun kuvaa siten, että kaupunkikohteiden kysyntä laski ja luontokohteiden suosio kasvoi.”

Etelä-Savon lisäksi kotimainen matkailukysyntä kasvoi Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Näitä maakuntia yhdistää se, että niissä ei ole suuria kaupunkeja ja matkailu painottuu luontokohteisiin ja vapaa-ajan asuntoihin.

Matkailun kokonaiskysynnällä mitattuna suurimmat menettäjät olivat Ahvenanmaa ja Uusimaa, joissa kysyntä supistui alle puoleen aiemmasta.

”Uudenmaan muutosta selittävät erityisesti työmatkailun väheneminen ja ulkomaanmatkailun pysähtyminen. Ahvenanmaan lasku selittyy etenkin laivaliikenteen vähenemisellä.”

Sekä Ahvenanmaalla että Uudellamaalla matkailun bkt-osuus puolittui. Lapissa pudotus oli pienempi: kokonaiskysyntä ja bkt-osuus laskivat molemmat 35 prosenttia.

”Kysyntä väheni Lapissa selvästi vähemmän kuin Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Kevätsesonki ehti osittain toteutua ennen kuin pandemian aiheuttamat rajoitukset tulivat voimaan”, Nurmi sanoo.

Tänään julkaistu matkailutilinpito kuvaa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia vuosina 2019–2020 sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Tutkimusraportin on julkaissut Visit Finland, ja sen on koonnut Tilastokeskuksen yliaktuaari Ossi Nurmi.

Tilastokeskuksen toteuttama raportti sisältää ensimmäistä kertaa samassa julkaisussa Visit Finlandin toimeksiantaman kansallisen matkailutilinpidon ja työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiantaman alueellisen matkailutilinpidon tulokset.

Valtakunnallinen ja alueellinen matkailutilinpito: Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset 2019–2020 (pdf)