MATKALAUKKU

Edulliset alkoholiostot eivät ole olleet suomalaisille koskaan aiemmin yhtä merkittävä syy matkustaa Viroon kuin koronavuonna 2020. Viime vuonna yli 40 prosenttia matkustajista kertoi, että edullinen hintataso oli ainoa tai merkittävä syy matkustaa laivalla Viroon.

Vuonna 2020 suomalaisten laivamatkat Viroon vähenivät edellisestä vuodesta 66 prosenttia, mutta alkoholijuomien tuonti väheni vain vajaalla kolmanneksella. Alkoholijuomia tuotiin Virosta viime vuonna yhteensä lähes 26 miljoonaa litraa. Se on 11 miljoonaa litraa eli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019. Silloin kuitenkin tehtiin 1,5 miljoonaa enemmän laivamatkoja kuin viime vuonna.

Yhä harvempi toi siis yhä isomman määrän alkoholia. Yli 100 litraa tuovien suurtuojien osuus kasvoi viime vuonna peräti 55 prosenttia. Heitä oli noin yhdeksän prosenttia matkustajista, mutta he toivat lähes kaksi kolmasosaa (62 %) kaikista Suomeen Virosta tuoduista alkoholijuomista. Vuonna 2019 näiden suurtuojien osuus oli alle neljä prosenttia matkustajista ja heidän osuutensa tuoduista alkoholijuomista oli 40 prosenttia.

Suomalaiset toivat keskimäärin 32 litraa alkoholijuomia Viron-matkaltaan. Tuotavan lastin litramäärä tuplaantui edellisvuodesta, sillä vuonna 2019 määrä oli 16 litraa matkustajaa kohden.

Tulokset selviävät Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n vuodesta 2014 lähtien toteutetusta haastattelututkimuksesta suomalaisten Viron-matkailusta. Sen ovat tilanneet Palvelualojen ammattiliitto PAM, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Päivittäistavarakauppa ry PTY, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ja Suomen Alkoholijuomakauppa ry SAJK.

Joka toinen Virosta tuotu alkoholilitra on olutta

Virosta haetaan erityisesti olutta, jonka määrä alkoholituonnista on puolet. Viime vuonna olutta kannettiin koti-Suomeen runsaat 13 miljoonaa litraa, vain reilun viidenneksen vähemmän kuin edellisvuonna.

Sen sijaan siiderin ja viinin tuonti väheni viime vuonna lähes 50 prosenttia. Siideriä tuotiin vajaat kolme miljoonaa litraa, viiniä tai likööreitä runsaat kaksi miljoonaa litraa. Lonkeroa suomalaiset kantoivat vajaat seitsemän miljoonaa litraa, väkeviä alkoholijuomia runsaat miljoona litraa.

Alkoholiverotuksessa tapahtuneet muutokset näkyvätkin varsin hyvin nimenomaan oluen tuonnissa. Kolme veronkorotusta Virossa vuonna 2017 vähensivät oluen tuontia, kun taas alkoholiveron korotus Suomessa vuosien 2018 ja 2019 alussa sekä Viron tekemä veronkevennys kesällä 2019 käänsivät oluen tuonnin nousuun.

Alkoholin ostaminen verkkokaupasta vilkastui

Alkoholijuomien verkko-ostaminen näyttää yleistyneen viime vuonna. Kun huhti-kesäkuussa alle viisi prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista osti alkoholijuomia verkosta, nousi verkko-ostoja tehneiden osuus syys-marraskuussa lähes kahdeksaan prosenttiin.

Myös tämä tulos selviää Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy:n toteuttamasta tutkimuksesta, jossa tiedustellaan viikoittain noin 250 satunnaisesti valitulta suomalaiselta, ovatko he hankkineet alkoholijuomia ulkomailta joko tuomalla itse tai ostamalla verkkokaupasta.

Koronapandemian yksi suurimmista taloudellisista kärsijöistä on ollut matkailuteollisuus. Vielä tammikuun puolivälissä Matka 2020 -messut enteilivät vilkasta matkailuvuotta, ja odotukset olivat korkealla sekä vapaa-ajan- että työperäisen matkustuksen kasvun osalta. Maaliskuun puolivälistä lähtien koronapandemia on kuitenkin näytellyt pääosaa niin suomalaisessa yhteiskunnassa kuin globaalisti, ja siitä saakka myös kansainvälinen matkustus on käytännössä ollut seisahduksissa. Suomen hallituksen ’Vältä tarpeetonta matkustusta’ -suositus pysäytti keväällä suurelta osin sekä työperäisen että vapaa-ajanmatkustuksen niin Suomesta ulkomaille kuin ulkomailta Suomeen, eikä tilanne vuoden mittaan juurikaan kohentunut. Vuoden lopulle tultaessa toiveet matkustuksen käynnistymiselle olivat koronarokotteissa ja nopeassa rokotusohjelmassa, jonka myötä yhteiskuntaa olisi jälleen mahdollista avata ja ihmisten elämää normalisoida.

Suomen matkailualan liiton (SMAL) keräämien, pääosin liiton jäsenyrityksiltä saatujen ennakkotietojen mukaan matkatoimistoalan kokonaismyynti ilman alan sisäistä kertautuvaa myyntiä oli vuonna 2020 noin 414,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 2 038 miljoonaa euroa, joten sukellus edellisvuoteen oli pysäyttävät 79,7 prosenttia.

Yrityksille ja yhteisöille tapahtuvan liikematkamyynnin sekä tapahtuma-, kokous- ja ryhmämyynnin arvo oli 133,8 miljoonaa euroa, missä oli jyrkkä 80,6 prosentin syöksy alaspäin edellisvuoteen verrattuna. Vaikka hallituksen matkustussuositukset eivät olleet työperusteisen matkustuksen osalta yhtä ankarat kuin vapaa-ajanmatkustuksessa, suurin osa yrityksistä ei halunnut lähettää työntekijöitään työmatkoille koronatartuntojen tai karanteeniuhan vuoksi.

Lentäen tehtyjä matkapaketteja koskeva tilastointimme perustuu suurelta osin etukäteen suunniteltuun matkanjärjestäjien sarjatuotantoon. Mukana tilastoinnissa ovat myös matkapaketit, jotka matkanjärjestäjä on räätälöinyt asiakkaan toiveiden mukaan tai jotka matkustaja itse on koostanut paketiksi matkanjärjestäjän nettisivujen avulla. Lentopohjaisten matkapakettien tilastoinnin ulkopuolelle jäävä matkapakettimyynti on sisällytetty myöhemmin mainittavaan muuhun matkatoimistomyyntiin.

SMALin laatimassa lentäen tehtävien matkapakettien tilastoinnissa mukana olevien matkanjärjestäjien matkapakettimyynti putosi jyrkästi vuonna 2020. Myytyjen vapaa-ajanmatkojen määrä oli noin 166 500, missä oli pudotusta yli 81 prosenttia edellisvuoden määrään nähden. Tässä tilastoinnissa mukana olevien matkanjärjestäjien liikevaihto matkapakettien osalta oli 175,5 miljoonaa euroa. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto putosi lähes 77 prosenttia.

Muun matkatoimistomyynnin arvosta tai jakaumasta ei ole käytettävissä täsmällistä tietoa. SMAL on kerännyt vuosien varrella jäsenistöltään laajasti tietoja matkatoimistojen erityyppisten matkojen myynnistä. Mukana on ollut bussi- ja/tai laivapakettien sekä erityisteemojen ympärille rakennettujen matkapakettien ohella erillisinä ostetut matkailupalvelut. Muuhun matkatoimistomyyntiin on sisällytetty myös kotimaan kohteisiin myydyt lentopohjaiset matkapaketit sekä ns. incoming-matkamyynti eli suomalaisten matkatoimistojen koostamat, Suomessa tai sen lähialueilla toteutettavat matkat, jotka on myyty suoraan tai toisen matkanjärjestäjän kautta ulkomaalaisille matkailijoille. Suomen tiukat matkustusrajoitukset vaikuttivat erityisen rankasti myös tähän matkustukseen.

Muun matkatoimistomyynnin arvon arviointi on normaalioloissakin haasteellista johtuen muun muassa siitä, että suuret ulkomaalaisomisteiset online-matkatoimistot eivät ole enää fyysisesti läsnä Suomen-markkinoilla eivätkä SMALin sateenvarjon alla. Saatavilla olevien tietojen pohjalta arvio muun matkatoimistomyynnin euromääräisestä arvosta noudatteli työperusteisen ja lentopohjaisten matkapakettien myynnin negatiivista kehitystä. Arvio muun matkatoimistomyynnin arvosta vuonna 2020 oli noin 105 miljoonaa euro, missä oli romahdusta edellisvuoteen 82,3 prosenttia.

Matkatoimistojen myymät kansainväliset ja kotimaan reittilennot

Matkatoimistoissa myytyjen kotimaan ja kansainvälisten IATA-lentolippujen bruttoarvo (sisältäen verot ja veronkaltaiset maksut) vuonna 2020 oli 134,5 miljoonaa euroa. Romahdus vuoden 2018 tilanteeseen oli 87,3 prosenttia. Pohjoismaiden ja Baltian maiden vertailussa tämä ns. BSP-myynti koki Suomessa kaikkein suurimman pudotuksen. Ruotsissa matkatoimistojen lentolippumyynnissä koettiin lähes Suomen kaltainen pudotus, 83,5 prosenttia, kun taas vähimmillä vaurioilla matkatoimistot selvisivät Latviassa, pudotusta 58,9 prosenttia, ja Norjassa 65,8 prosenttia.

Toukokuusta joulukuuhun 2020 ulottuvalla ajanjaksolla matkatoimistojen lentolippumyynti oli plus-merkkistä ainoastaan kolmena kuukautena – kesä-, marras- ja joulukuussa. Muina kuukausina työ keskittyi uusien varausten sijaan aiemmin varattujen lentojen peruutuksiin. Koronakuukausien lentolippumyynnin pudotus oli käytännössä lähes 100 prosenttia.

Kuvaaja: kallerna – Oma teos, CC BY-SA 3.0, 

Viikonloppuna Yyterissä oli valtava määrä ulkoilijoita. Viimevuotiseen verrattuna lauantain ja sunnuntain aikana Yyterissä kävi miltei 2000 ulkoilijaa enemmän.  

– Koko alkuvuoden osalta Yyterin kävijämäärät ovat huikeita. Kävijöitä on ollut miltei 10 000, mikä on reilut 4000 enemmän kuin viimevuonna, iloitsee matkailu- ja markkinointiyksikön päällikkö Anna Kyhä-Mantere.  

Helmikuun ensimmäisellä viikolla kävijöitä oli yli tuhat enemmän kuin vuosi sitten. Koko alkuvuoden osalta kävijöitä on ollut 4338 enemmän kuin viimevuonna. Vuonna 2020 alkuvuodesta kävijöitä oli 5645, kun vastaavasti vuoden 2021 alkuvuoden luku on 9983. 

Laskurit laskevat vain rannalle kulkevat. Todellisuudessa kävijöitä on siis vieläkin enemmän, sillä alue on suuri eivätkä laskurit laske muualta alueelle tulleita ulkoilijoita. 

– Viikonlopun hieno ilma, laskiainen sekä ystävänpäivä saivat tietysti ihmiset liikkeelle. Yyterissä on mahdollisuus harrastaa monipuolista ulkoilua ja tekemistä löytää varmasti kaikille. Pulkkamäki ja hiihtoladut ovat erinomaisessa kunnossa, ja kävelijöiden lisäksi näiden aktiviteettien harrastajia oli paljon. Kävijäraportteja tutkiessa on kuitenkin ilahduttavaa huomata, että kävijämäärien kasvu ei ole pelkästään upeiden säiden ansiota, sanoo Kyhä-Mantere.  

Yyterin kävijämäärät ovat olleet nousussa myös viime syksyn. Vuoden harmaimpina aikoina marraskuun ensimmäisellä viikolla kävijöitä oli 1500 eli yli 200 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana vuosi sitten.  

Lisätietoja Yyterin ulkoilumahdollisuuksista löytyy verkkosivuilta visityyteri.fi.  

Kuvassa Maison Louis Carrén sisäänkäynti Ranskassa. Valokuva Martti Kapanen © Alvar Aalto -säätiö.

Suosittu Alvar Aalto -matkailureitti koostuu arvostetuista kotimaisista ja kansainvälisistä Aalto-kohteista. Reitti on koottu laajassa verkostoyhteistyössä Alvar Aalto -kaupunkien ja alueiden matkailutoimijoiden kanssa.

Alvar Aallon arkkitehtuurikohteissa palvellaan tälläkin hetkellä pieniä ryhmiä turvallisesti, huolimatta pandemia-ajan matkailun haasteista ja rajoituksista. Palveluja on myös viety verkkoon ja toteutettu virtuaalisesti, esimerkiksi opastettuina kierroksina ja tapahtumina. Matkailureitin Visit Alvar Aalto -verkkopalvelua ideoidaan ja kehitetään jatkuvasti kohdevalikoiman ja palvelutarjonnan, mm. kieliversioiden ja sisältöjen osalta.
Alvar Aalto -kaupunkien matkailuyhteistyö uuteen vaiheeseen

Vuonna 2017 perustettu Alvar Aalto -kaupunkien verkosto edistää kaupunkien, kuntien ja alueiden elinvoimaisuutta matkailun keinoin. Hyvällä yhteistyöllä ja palvelutuotannolla on jo lisätty matkailualueiden positiivista näkyvyyttä ja kävijämääriä. ”Kun kansainvälinen matkailu hiljeni viime kesänä, kotimaan matkailijat löysivät tiensä lukuisiin Aalto -kohteisiin. Pitkäjänteinen yhteistyö ja valtakunnallinen markkinointi kantavat nyt hedelmää. Matkailijan näkökulmasta on parasta, että kaikki Aallon arkkitehtuurikohteet ja niihin liittyvät palvelut löytyvät nyt ja jatkossa kätevästi yhdestä verkko-osoitteesta”, toteaa matkailureitin tuottaja Noora Kiili Alvar Aalto -säätiöstä.

Matkailuyhteistyö on edennyt uuteen, tärkeään vaiheeseen, kun Alvar Aalto -säätiön ja Alvar Aalto -kaupunkien yhteishanke Aallon arkkitehtuuri- ja muotoiluperinnön matkailureitti ry -yhdistys on nyt aloittanut toimintansa. Yhdistys perustettiin heinäkuussa 2020.

”Yhdistyksen tavoitteena on kehittää matkailureitin toimintaa ja edistää matkailua Alvar Aallon suunnittelemiin kohteisiin Euroopassa ja muualla maailmassa. Jäseniksi ovat tervetulleita kaikki yleisölle tavalla tai toisella saavutettavat kohteet ja palveluntarjoajat”, kertoo kulttuurireittiyhdistyksen puheenjohtaja Heli Leinonkoski. ”Kaikki maailmanperintökohteiksi ehdotettavat Aalto-kohteet kuuluvat myös Alvar Aalto -matkailureittiin”, muistuttaa Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Alvar Aallon arkkitehtuuria on esitetty Alvar Aalto -säätiön johdolla ensimmäisenä suomalaisena aloitteena Euroopan neuvoston kulttuurireittien joukkoon. Matkailureitti Alvar Aalto Route – 20th Century Architecture and Design kattaa yli 60 arkkitehtuurikohdetta 27 kaupungissa viidessä eri maassa – Suomessa, Saksassa, Virossa, Italiassa ja Ranskassa. Potentiaalisia Alvar Aalto -kohteita löytyy yhteensä kymmenestä Euroopan maasta Suomen Rovaniemeltä Italian Riola di Vergatoon. Euroopan neuvoston kulttuurireitin hakemusprosessi etenee auditoinnin kautta mahdolliseen sertifiointiin keväällä 2021. Pyhän Olavin merireitti Turun saaristossa kuuluu jo Euroopan neuvoston kulttuurireitteihin, kun se liittyi osaksi Norjasta koordinoitua Pyhän Olavin reittiä.
Eurooppalaiset kulttuurireitit kulkevat historiallisilla jalanjäljillä

Eurooppalaiset kulttuurireitit (Cultural Route of the Council of Europe) tuovat Välimeren, Alppien, Tonavan ja Itämeren alueiden monipuolisen kulttuurihistorian tutuksi mm. arkkitehtuurin ja gastronomian välityksellä. 38 reittiä on tähän mennessä saanut Euroopan neuvoston sertifikaatin. ”Vanhojen kulttuurihistoriallisten teemojen ympärille rakennettujen kulttuurireittien joukossa Alvar Aallon arkkitehtuuri ja muotoilu muodostavat modernin rakennustaiteen kokonaisuuden, tuoden yhteen kansainvälisesti tunnetun suunnittelijan merkittävimmät kohteet”, kertoo Tommi Lindh. ”Kulttuurireittistatus edistäisi toteutuessaan Alvar Aallon rakennusten kansainvälistä tunnettuutta ja vahvistaisi Aallon tuotannon merkittävyyttä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä”, Lindh arvioi.

Euroopan neuvoston kulttuurireittien teeman tulee olla yhteinen vähintään kolmelle maalle. Reittien tulee edistää toiminnallaan kulttuurin kestävää kehitystä, kulttuuri- ja nuorisovaihtoa ja kulttuuriperintökasvatusta sekä siihen painottuvaa kulttuurimatkailua. Reittejä koskevan sopimuksen taustalla vaikuttavat Euroopan neuvoston kulttuuri- ja kulttuuriperintösopimukset. ”Pidämme kulttuuriyhteistyötä ja suomalaisen kulttuurin esiintymistä Euroopan neuvoston kulttuurireittien kontekstissa tärkeänä. Se avaa mahdollisuuksia myös kulttuurimatkailun aiempaa laajempaan kehittämiseen”, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Anne Mattero. Suomi on liittynyt Euroopan neuvoston kulttuurireittejä koskevaan laajennettuun osittaissopimukseen vuonna 2018.

Keväällä 2018 Venetsian arkkitehtuuribiennaalin yhteydessä julkistettu Visit Alvar Aalto -verkkopalvelu palvelee tällä hetkellä suomen-, englannin-, venäjän-, saksan- ja japaninkielisiä matkailijoita. Hanke on saanut tukea Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuurimatkailun tuotteistamisen erityisavustuksesta.

Alvar Aalto -matkailureitti ja Visit Alvar Aalto -verkkopalvelu löytyvät osoitteesta visit.alvaraalto.fi

Lisätietoa Euroopan neuvoston kulttuurireittisivustolta.

Lisätietoa kultuurimatkailureittioppaasta suomeksi.

Kuva: Laivasillan joulumarkkinat, creative peak

Loviisan Joulussa keskitytään tänä vuonna shoppailuun, joulumarkkinoihin ja muihin ulkoilmatapahtumiin kiinnittäen erityisesti huomiota osallistujien turvallisuuteen. Wanhan Ajan Joulukodit -tapahtumaa ja Malmgårdin joulumarkkinoita ei tänä vuonna järjestetä, koska järjestäjien arvion mukaan osallistujien turvallisuutta ei voida taata näissä kohteissa. Malmgårdin Kartanopuoti on normaalista auki.

Loviisan Joulu alkaa Loviisa Open Joulu -tapahtumalla, joka järjestetään lauantaina 28.11. kello 15–20. Juuri kunnostettu Kuningattarenkatu vihitään käyttöön, ja Loviisan Joulu julistetaan avatuksi. Loviisa Open Joulu -tapahtumassa useat loviisalaiset kaupat, ravintolat ja kahvilat pitävät ovensa auki pitempään. Loviisan torilla järjestetään ohjelmaa ja Kappelinpuistossa on joulumyyntiä.

Strömforsin ruukin joulu järjestetään ulkona Tallinmäellä 5.–6.12. kello 10–15, myös alueen puodit, pajat ja palvelut ovat avoinna. Saman viikonlopun lauantaina 5.12. Loviisan keskustassa järjestetään Laivasillan joulumarkkinat kello 10–15 ja Loviisan torilla järjestetään ohjelmaa, myös loviisalaiset kaupat, ravintolat ja kahvilat pitävät ovensa auki myöhempään. Myyntipaikkoja Strömforsin ruukin markkinoille voi tiedustella Vireä Strömfors ry:ltä stromforsinruukki@gmail.com ja Laivasillan markkinoiden myyntipaikat voi varata Laivasilta ry:ltä puhelin 0400 164 878.

Haluatko olla mukana Loviisan Joulussa tai tiedätkö jo, että olet aikeissa järjestää jonkun joulutapahtuman? Kerro siitä meille Loviisan kaupungin matkailutoimistoon lähettämällä lyhyt kuvaus tapahtumastasi, milloin se järjestetään ja mistä tapahtumasta saa lisää tietoa, ja lähetä mielellään myös kuvia osoitteella info@loviisa.fi tai soita 040 555 3387. Aineiston pitää olla meillä 31.10.2020 mennessä. Voit päästä mukaan Loviisan Joulun markkinointikampanjaan, joka tänä vuonna tulee painottumaan sähköiseen markkinointiin.

Kaikkia joulutapahtumien järjestäjiä kehotetaan kiinnittämään erityistä huomiota osallistujien turvallisuuteen ja noudattamaan viranomaisten ohjeistuksia ja suosituksia koskien vallitsevaa koronaviruspandemiaa.

www.visitloviisa.fi
www.visitlovisa.fi
www.facebook.com/VisitLoviisa
www.youtube.com/visitloviisa
www.loviisanjoulu.fi
www.lovisajul.fi

Koronakevään jälkeen kotimaan matkailu on startannut ja lämmin kesäkuu toi kuukauden aikana Yyteriin yli 90 000 kävijää.

Yyterin kävijämääriä lasketaan kahden porttilaskurin avulla. Laskurit sijaitsevat Yyterin päälankongilla sekä Virkistyshotellin rannan sisäänkäynnillä. Näiden kahden sisäänkäynnin lisäksi Yyteriin virtaa väkeä myös muista sisäänkäynneistä, kuten esimerkiksi Yyteri Beach Lomakeskukselta, joita ei toistaiseksi lasketa mukaan kävijämääriin.

– Nämä kaksi laskuria ovat olleet käytössä nyt noin vuoden verran. Yyterin kokonaiskävijämäärä viime kesän osalta oli noin 100 000 ja nyt pelkästään kesäkuun aikana pääsimme jo hyvin lähelle tuota lukemaa. Nyt on saatu todella mahtava startti Yyterin kesälle, mikä on varmasti niin paikallisten kuin matkailijoidenkin ansiota, iloitsee Visit Porin toimitusjohtaja Anna Kyhä-Mantere.

Visit Porin verkkosivujen visitpori.fi sekä visityyteri.fi kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuoteen verrattuna roimasti. Visit Porin verkkosivuilla visitpori.fi vieraili touko-kesäkuussa 54% enemmän kävijöitä kuin vuotta aiemmin samalla ajankohdalla. Visityyteri.fi -sivuilla kävijämäärien nousu on ollut vieläkin voimakkaampaa ja käyttäjämäärä nelinkertaistui touko-kesäkuun aikana viime vuoden alkukesän ajanjaksoon verrattuna.

– Nämä luvut kertovat ehdottomasti siitä, että Pori ja Yyteri kiinnostavat matkakohteina. Uudet visityyteri.fi -verkkosivut lanseerattiin helmikuussa 2019, joten tiesimme että tietoisuus verkkosivuista kasvaa vähitellen. Nyt kun vertaamme alkukesää viime vuodelta tähän kesään, niin huomaamme että verkkosivut löydetään jo huomattavasti paremmin, Kyhä-Mantere täsmentää.

Visitpori.fi -verkkosivuilla kävijöitä kiinnostavat erityisesti Porin luontopolut ja retkeilyreitit, nähtävyydet, majoitusvaihtoehdot, Pelle Hermannin leikkipuisto, Reposaari, Kirjurinluoto ja Yyteri.

– Verkkosivuilla visityyteri.fi ehdoton suosikkisivu on Web-kamera, josta tarkistetaan varmastikin päivän säätä Yyterissä. Lisäksi sivuilta etsitään majoitusvaihtoehtoja, palveluja ja vinkkejä tekemiseen Yyterissä, kertoo Kyhä-Mantere.

Viime vuosina Alvar Aalto -säätiössä on panostettu vahvasti Alvar Aallon kohteisiin matkaavan yleisön palveluun. Verkkosivusto Visit Alvar Aalto kokoaa ensimmäistä kertaa yhden osoitteen alle kaikki matkailijoille avoinna olevat Aalto-kohteet ja saatavilla olevat palvelut. Alvar Aalto -matkailureitti on suunniteltu yhdessä yli kahdenkymmenen Alvar Aalto -kaupungin matkailuasiantuntijan kanssa.

“Monen Alvar Aallon suunnitteleman kohteen toiminnasta vastaa tällä hetkellä yksityinen pienyrittäjä. Koronatilanteen vuoksi suljettuna olleiden kohteiden yrittäjien tilanne on huolestuttava”, sanoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Uudistetussa verkkopalvelussa käytännön tiedot entistä paremmin esillä.

Alvar Aalto -matkailureitin verkkopalvelussa on tällä hetkellä 28 kiertomatkaa kahteenkymmeneen viiteen eri Alvar Aalto -kaupunkiin Suomessa. Matkaohjelmien lisäksi visit.alvaraalto.fi -palvelu esittelee 59 Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemaa kohdetta. Matkailureitillä on mukana yli sata palveluntarjoajaa, joista suurin osa on matkailualan pienyrittäjiä.

“Toivomme hartaasti, että tänä kesänä matkailijat valitsisivat kohteekseen kotimaan matkailun helmiä ja viettäisivät lomaa turvallisesti lähikohteissa. Ei ole pakko suunnata merta edemmäs kalaan. Alvar Aalto -matkailureitin kohteissa on useita paikkoja, jotka palvelevat myös pienryhmiä. Tiedustelujen ja varausten yhteydessä pystyy sopimaan yksityiskohdista. Ja samalla tulee tukeneeksi kotimaan talouden elpymistä ja ainutlaatuisissa arkkitehtuurikohteissa toimivia pienyrittäjiä”, kertoo palvelun tuotannosta vastaava Noora Kiili Alvar Aalto -säätiöstä.

Verkkopalvelua on jo ehditty päivittää niin, että sen käyttö on entistä sujuvampaa. Mobiilikäyttöliittymä ja kartat on uudistettu samalla kun kotimaisten kohteiden lisäksi mukaan on liittynyt vierailukohteita muualta Euroopasta.

“Kohteiden aukiolo- ja varaustiedot ovat entistä selkeämmin esillä, eri kieliversioita on tuotettu lisää ja matkatoimistoyhteistyöhön panostettu”, kuvailee Kiili. “Luontoelämyksiä ja arkkitehtuuria yhdisteleviä ohjelmaehdotuksia on tarjolla runsaasti. Aalto-matkat ovat niin filosofialtaan kuin toteutukseltaankin kestävän matkailun ytimessä”.

Alvar Aalto -matkailureitin pienyrittäjät varovaisen toiveikkaita kesän suhteen

Jyväskylässä sijaitsevan Säynätsalon kunnantalon isäntä, yrittäjä Harri Taskinen haluaa pysyä positiivisena haastavasta keväästä huolimatta. “On totta, että liikevaihto pysähtyi välittömästi tilanteen alkaessa maaliskuussa. Viime vuoden kävijämäärämme oli kasvava, kunnantalolla vieraili lähes 6500 vierasta yli 50 eri maasta. Kotimaan matkailijoiden osuus nousi myös hieman. Toukokuun alkuun mennessä vieraita oli käynyt hieman yli 400, kun luku edellisenä vuonna vastaavaan aikaan oli jo 1200. Jotta kotimaan matkailijat löytävät meidät tänä kesänä, teemme yhteistyötä ja markkinointia kaupungin ja matkailuyrittäjien ja Alvar Aalto -museon kanssa, ja esimerkiksi risteilyalus M/S Satu ajaa 9.6. Jyväskylän keskustasta Säynätsaloon tiistaisin ja torstaisin, ja Suomi-laiva keskiviikkoisin.”

Myös Villa Kokkosen yrittäjät Elina Viitaila ja Antti A. Pesonen Järvenpäässä avaavat ovet kesäkuun alussa. Ensimmäinen yleisöopastus on tiistaina 2.6. “Onneksi Järvenpään kaupunki ymmärtää kohteen arvon ja saimme vuokrahuojennusta”, he kertovat. “Toki tilanne on yhä vaikea, koska ei ole mitään takeita siitä, että matkailijat lähtevät liikkeelle, vaikka ovet avautuvat.” Viitaila ja Pesonen ovat muiden yrittäjien tapaan hakeneet tukia ja päätöksiä odotellessa järjestäneet museokaupan tuotteiden ostajille kotiinkuljetuspalvelua. “Tuusulanjärven ympäri ajava Hop On Hop Off –liikenne käynnistyy heinäkuun alussa, jolloin Villa Kokkoseen on entistä kätevämpi tulla.”

Pienyrittäjien harteilla ovat palvelut myös Euran Kauttuan Jokisaunassa, Sunilan tehtaanjohtajan asuintalo Kantolassa Kotkassa ja vasta vuoden auki pidetyssä Kinkamossa, Varkaudessa.

“Myös arkkitehtuurimatkailuun erikoistuneiden opasyrittäjien ja matkatoimistojen tilanne on vaikea”, lisää Alvar Aalto -matkailureitin tuottaja Noora Kiili.

Pitkäänkin alalla toimineet yritykset ovat tiukoilla. Kymenmatkat -yrityksen toimitusjohtaja Satu Mäntyvaara yrittää pelastaa jo yli 25-vuotisen matkatoimiston, jonka liikevaihdosta suurin osa on tullut kotimaisten asiakkaiden ulkomaille suuntaavien matkojen myynnistä. “Onneksi meillä on myynnissä myös Kymenlaakson lähialueen palvelut muualta tuleville matkailijoille. Esimerkiksi Kymijoen varren risteilyt ja opaspalvelut ovat mukana Aalto-kohteiden matkapaketeissa”, Mäntyvaara lisää.

Magni Mundi on kahden naisen opaspalvelu- ja matkanjärjestäjäyritys Turussa. Karoliina Vitikainen ja Annamari Laine palvelevat matkailijoita mm. järjestämällä opastettuja kierroksia Paimion parantolaan. “Olemme satsanneet paljon viime vuonna työtä ja tietysti rahaakin uusien palvelujen suunnitteluun, verkkokauppaan ja liiketoiminnan kehittämiseen hankkimalla matkanjärjestäjän oikeudet”, Laine kertoo. “Paimio on yksi Aallon tuotannon huippukohteista, johon kansainväliset matkailijat ovat suunnanneet kautta aikojen”, pitkään opastuksia tehnyt Vitikainen lisää.

Kotimaan matkailijat entistä tärkeämpiä kansainvälisesti arvostetuissa vierailukohteissa

Kansainväliset matkailijat ovat aiemmin olleet suurin kävijäryhmä säätiön ylläpitämissä kohteissa Helsingin Munkkiniemessä, sekä Muuratsalon koetalolla Jyväskylän lähellä. “Tilanne on tänä vuonna erilainen ja toivommekin, että esimerkiksi pääkaupungin ja lähialueiden kaupunkilaiset löytäisivät ainutlaatuiset museokohteemme, Alvar Aallon ateljeen ja Alvar Aallon kotitalon, joihin voi tutustua oppaan kanssa pienryhmissä. Museoliiton tuoreen tutkimuksen mukaan moni suomalainen suunnittelee käyvänsä museoissa aiempaa enemmän ja erityisesti vierailu pienemmissä museokohteissa vaikuttaisi olevan monen suunnitelmissa”, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

“Säätiössä on vahva luottamus siihen, että arkkitehtuurimatkailun harvinaisuudet, toisin sanoen pienet rajoitetun yleisömäärä erityiskohteet, palvelevat turvallisesti juuri tänä kesänä. Arkkitehtuurin tilallista kokemusta ei oikeastaan voi täysin korvata millään muilla keinoin, kuin vierailemalla kohteessa paikan päällä”, sanoo toimitusjohtaja Lindh.

Porvoon ja Loviisan seudulla vieraili vuonna 2019 noin 257 000 matkailijaa. Matkailijoista 16 prosenttia tuli Venäjältä, 56 prosenttia EU-maista, 15 prosenttia Aasiasta ja loput 12 prosenttia muista maista. Matkailijoiden määrä kasvoi vuodesta 2018. Erityisesti matkailijat Aasiasta ja EU-maista vierailivat aiempaa useammin Porvoon ja Loviisan seudulla. Rajojen sulkeminen kuitenkin leikkaa matkailukysyntää Porvoon ja Loviisan seudulla 2,3 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tiedot tulevat ilmi Tutkimus- ja analysointikeskus TAKin vastikään valmistuneesta Rajatutkimuksesta.

Lähes kaksi kolmesta tulee lomamatkalle – yöpymiset kuitenkin laskussa

Lähes kaksi kolmesta Porvoon ja Loviisan seudulla vierailleesta matkailijasta oli Suomessa lomamatkalla. Tuttava- tai sukulaisvierailulla Suomessa oli noin joka kolmas matkailija. Työmatkalaisia seudulla vierailleista oli joka kymmenes ja viisi prosenttia matkailijoista oli Suomessa ostosmatkalla.

Porvoon ja Loviisan seudulla 66 prosenttia eli 171 000 matkailijaa oli päiväkävijöitä. Aasialaisista matkailijoista vain noin 10 prosenttia yöpyi Porvoon ja Loviisan seudulla.

Runsaat puolet alueella yöpyneistä matkailijoista yöpyi hotellissa, motellissa tai leirintäalueella. Vuokra-asunnoissa tai -mökeissä yöpyi noin 15 prosenttia matkailijoista. Tuttavien luona tai muussa ilmaismajoituksessa yöpyi joka kolmas yöpynyt matkailija.

Rahankäytössä laskua muilla paitsi aasialaisilla

Vuonna 2019 ulkomaalaiset matkailijat jättivät Porvoon ja Loviisan seudulle 26,6 miljoonaa euroa, mikä on noin 15 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.

EU-maissa asuvat jättivät seudulle vajaat 12 miljoonaa euroa, aasialaiset jättivät reilut 9 miljoonaa euroa, venäläiset vajaat 3 miljoonaa euroa ja muista maista tulevat vajaat 3 miljoonaa euroa. Aasialaisten rahankäyttö seudulla lisääntyi, mutta muista maista tulleiden rahankäyttö väheni vuonna 2019.

Valtaosa matkailijoista vieraili Vanhassa Porvoossa

Yhdeksän kymmenestä Porvoossa vierailleesta matkailijasta kertoi käyneensä Vanhassa Porvoossa. Taidetehtaalla Porvoon Länsirannalla vieraili noin neljännes matkailijoista.

Loviisassa matkailijat vierailivat eniten Loviisan keskustassa, jossa kävi yhteensä 23 prosenttia Loviisassa vierailleista matkailijoista. Kaupungissa vierailleista matkailijoista 13 prosenttia kävi Loviisan Laivasillalla ja 8 prosenttia Strömforsin ruukilla.

Venäläisten suositteluhalukkuus korkea

Venäläiset ovat halukkaita suosittelemaan Porvoon ja Loviisan seutua matkakohteena tuttavilleen. Suositteluhalukkuutta mittaava NPS-indeksi sai venäläisten osalta arvon 52, kun EU-maista tulleiden osalta suositteluindeksin arvo oli 29. Ulkomaalaiset matkailijat olivat halukkaampia suosittelemaan Porvoota kuin Loviisaa kohteena.

Ulkorajojen sulkeminen leikkaa matkailukysyntää 2,3 miljoonaa kuukausittain

Ulkomaalaisten matkailijoiden puuttuminen ulkorajojen sulkeuduttua leikkaa matkailukysyntää Porvoon ja Loviisan seudulla 2,3 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tämän johdosta kaupan ja palvelualojen arvolisäveroton liikevaihto Porvoon ja Loviisan seudulla laskee 2 miljoonaa euroa kuukaudessa. Jos rajat pysyvät suljettuina neljä kuukautta, alueen yritykset menettävät liikevaihtoa 8 miljoonaa euroa. Jos rajat pysyisivät suljettuina vuoden loppuun asti, tämä tarkoittaisi lähes 20 miljoonan liikevaihdon ja yli 130 henkilötyövuoden menetystä.

• Matkailu on Porvoolle merkittävä elinkeino ja koronapandemian aiheuttamat tulonmenetykset yrityksille ovat valtavia, toteaa Porvoon kaupungin matkailu- ja markkinointipäällikkö Sari Myllynen.
• Jokainen meistä voi vaikuttaa omalla panoksellaan matkailun elpymiseen käyttämällä paikallisia palveluita ja matkailemalla mahdollisuuksien mukaan kotimaassa. Liikkumisrajoitukset ja kotitalouksien käytettävissä oleva raha vaikuttavat luonnollisesti siihen, kuinka nopeasti matkailu alkaa elpyä, Loviisan kaupungin matkailusihteeri Lilian Järvinen täydentää.

Tutkimuksen toteutus

Tulokset selviävät vuoden 2019 TAK Rajatutkimuksesta, jota on tehty vuodesta 1997 lähtien haastattelemalla Suomessa vierailleita ulkomaalaisia matkailijoita vilkkaimmilla Suomen ulkoraja-asemilla. Vuonna 2019 haastatteluita tehtiin 12 654. Haastatelluista 5 627 oli venäläismatkailijoita.

Matkatoimistoalalla on herättänyt suurta ihmetystä tieto, jonka mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on esittämässä pelkästään ravintoloille enimmillään 150 miljoonan euron tukipakettia koronapandemian vuoksi menetetyistä tuloista. Suomen matkailualan liitto (SMAL) on useaan kertaan tuonut hallitukselle esiin sen että, matkatoimistot ovat olleet mahdottomassa tilanteessa jo kuukausia ennen kuin korona-aallot iskivät muihin suomalaisyrityksiin. Matkatoimistojen toimintaedellytykset on valtion toimin lopetettu matkustuskieltojen myötä jo 14.3., eikä matkatoimistoilla ole ollut sen jälkeen mahdollisuutta jatkaa toimintaansa takeaway- tai kotiinkuljetuspalveluiden kautta. Matkatoimistojen rahavirrat ovat tyrehtyneet täysin ja kassat tyhjentyneet lainvelvoittamien maksupalautusten myötä.

Kaikki viranomaistahot niin Suomessa kuin EU:n piirissä myöntävät matkailualan olevan koronakriisin suurin kärsijä. Suomen hallituksen tukipolitiikan myöntämisperiaatteissa tämä ei kuitenkaan näy. Matkailutoimiala on jätetty yksin!

Onnittelut ravintoloille tukipakettiesityksen johdosta, mutta emme näe, että ravintola-ala olisi tällä hetkellä ainakaan tukalammassa tilanteessa kuin matkatoimistot. Kun koronapandemian vuoksi tehtyjä rajoituksia puretaan, kotimaassa toteutuvien palvelujen tarjonta saadaan käyntiin suhteellisen nopeasti. Matkatoimistoilla sen sijaan kestää kuukausia – todennäköisesti vuosia – ennen kuin päästään normalisoimaan liiketoiminta. Jos taloudellista tukea esitetään jaettavan toiminnan estymisen vuoksi ravintoloille, sitä pitää ehdottomasti myöntää myös matkatoimistoille, vaatii SMALin puheenjohtaja Anne-Marjut Väänänen.

Kansainvälisen matkailun käynnistyminen, niin ulkomailta Suomeen kuin Suomesta ulkomaille, tulee kestämään pitkään. Sekä suomalaisten matkustaminen maamme rajojen ulkopuolelle että kansainvälisten matkustajien saapuminen Suomeen edellyttää Suomen rajojen avaamisen lisäksi myös matkustusrajoitusten purkamista ja rajojen avaamista lähtö- tai kohdemaassa. Matkustuksen uusi tuleminen vaatii myös lento-, laiva- ja muiden yhteyksien käynnistymistä ja, mikä tärkeintä, sen että kansainvälinen matkailu koetaan jälleen turvalliseksi ja houkuttelevaksi.

SMALin piirissä turhautumista tilanteessa on lisännyt myös se, että järjestö on pyrkinyt kaikin keinoin saamaan matkatoimistojen ahdinkoon tukea hallitukselta, ja ehdottanut jopa useiden muiden EU-maiden hyväksymää lainmuutosta, jolla osa matkatoimistojen akuuteista taloudellisista haasteista olisi saatu taklattua. Toistaiseksi minkäänlaista vastakaikua ei ole hallituksen suunnalta kuulunut. Pelkästään yhdelle toimialalle suunnatun tukipaketin esittäminen koetaankin matkatoimistoalalla kylmänä suihkuna alan yritysten niskaan.

Hallituksen on nyt osoitettava, että sen puheet koronan järisyttävistä vaikutuksista matkailuyrityksiin eivät jää vain puheen asteelle. SMALin jäsenistölle viime viikolla tehdyn kyselyn perusteella matkatoimistojen tuen tarve vuoden 2020 loppuun saakka on noin 93 miljoonaa euroa. Jos taloudellista tukea ei nyt saada, vuoden loppuun mennessä 44 prosenttia suomalaisista matkatoimistoista arvelee joutuvansa selvitystilaan, tuskailee SMALin toimitusjohtaja Heli Mäki-Fränti.

Suomalainen matkatoimistoala odottaa hallituksen pikaisia toimia suurelta osin pienistä ja keskisuurista perheyrityksistä koostuvan toimialan pelastamiseksi.

Koronapandemia iski maailmaan nopeasti ja muutti kaiken lähes yhdessä yössä. Kun valtiot ympäri maailmaa alkoivat yksitellen sulkea rajojaan, päätti TUI nopeasti aloittaa asiakkaidensa kotiuttamisen. Kahden viikon ympärivuorokautisen työn jälkeen, kaikki 6000 suomalaista TUIn asiakasta ovat nyt takaisin kotona. Yhteensä yli 200 000 TUIn asiakasta ympäri maailmaa tuotiin kotiin, joka on yhtiön historian suurin kotiuttamisoperaatio.

Koronapandemia muutti lomamatkojen olosuhteita lyhyessä ajassa, mikä vaikutti myös TUIn yli 6000 suomalaiseen asiakkaaseen, jotka olivat parhaillaan lomailemassa eri puolilla maailmaa Thaimaasta Espanjaan ja Curaçaosta Sansibarille. Maiden sulkeutuessa, TUI aloitti nopeasti toimenpiteet tuodakseen kaikki asiakkaansa takaisin kotiin. Viime lauantaina viimeiset suomalaiset asiakkaat laskeutuivat Helsinki-Vantaalle. Yhteensä kotiin lennätettiin yli 200 000 asiakasta, joista 30 000 oli pohjoismaalaisia asiakkaita.

Säännöllisten lomalentojen lisäksi järjestettiin neljä erillistä evakuointilentoa asiakkaiden kotiuttamiseksi Espanjasta ja Dominikaanisesta tasavallasta.

– Ennätysnopean yhteistyön ansiosta saimme kotiutettua asiakkaamme turvallisesti. Suuri kiitos kuuluu ymmärtäväisille asiakkaillemme, joiden loma valitettavasti keskeytyi, sekä asiakkaillemme, jotka ovat siirtäneet kevään matkavarauksensa myöhempään ajankohtaan. Haluamme myös kiittää kaikkia työntekijöitämme Pohjoismaissa ja ympäri maailmaa, jotka mahdollistivat asiakkaidemme nopean kotiinpaluun, sanoo Adam Györki, viestintäjohtaja, TUI Nordic

Viimeisen kahden viikon ajan TUIn pohjoismaalaiset työntekijät ovat työskennelleet ympäri vuorokauden tuodakseen kaikki asiakkaat takaisin kotiin. TUIn asiakaspalvelu on käsitellyt puhelimitse yli 25 000 varausta ja vastannut yli 6000 kysymykseen sosiaalisessa mediassa. Monet asiakkaista, jotka eivät päässeet nyt lähtemään lomalle, ovat siirtäneet sen myöhempään ajankohtaan.

– Olemme huomanneet, että asiakkaamme haluavat jatkaa matkustamista. Monet, joilla oli matka varattuna keväälle, haluavat viettää lomaa loppukesästä Välimeren rannalla, jatkaa Adam Györki.