Tutkija Minna Hakkarainen (Saimaan amk/Aleksanteri-instituutti), Jari Järviluoma (Kajaanin amk) ja Petri Muje (Kajaanin amk) ovat kirjoittaneet ajankohtaisen toimintaympäristöanalyysin Venäläinen matkailija Itä-Suomessa. Katsaus matkailun kehitykseen ja poimintoja nousevista trendeistä. Julkaisu piirtää kuvaa Suomen ja Venäjän raja-alueyhteistyön toimintaympäristöstä ja sen muutoksista sekä näiden muutosten heijastumisesta matkailuun. Lisäksi tutkimus pohtii, miten matkailun trendit ovat kehittymässä sekä millaisia kehitystarpeita ne tuovat alueen matkailuun. Ajankohtainen tutkimus avaa myös Ukrainan kriisin ja ruplan kurssikehityksen vaikutusta matkailuun.
Venäläismatkailijat ovat tärkeitä tulonlähteitä Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Venäläisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet Suomessa kasvoivat vuosina 2000-2013 lähes 252 prosenttia, Etelä-Karjalassa kasvua oli 1206 prosenttia. Matkailijoiden määrän kehitys heijastelee voimakkaasti Venäjän bruttokansantuotteen kehitystä. Tätä taustaa vasten Ukrainan kriisin vaikutukset ovat merkittävät maakuntien talouskehityksen näkökulmasta.
Tutkimuksen mukaan imagolla, tuttavien suosituksilla, sosiaalisella medialla ja matkakohteen läheisyydellä on suuri merkitys matkakohteen valinnassa. Tutkimuksessa selvitetäänkin myös sitä, missä asioissa suomalaisella matkailusektorilla on parannettavaa, jos haluamme edelleen olla houkutteleva matkailukohde venäläisille. Esimerkiksi Suomea edullisempi Viro ja Etelä-Euroopan aurinkolomakohteet ovat matkailun alalla vakavasti otettavia kilpailijoita Itä-Suomelle.
Nousevia matkailutrendejä ovat muun muassa terveys- ja hyvinvointimatkailu, ruokamatkailu, koulutusmatkailu ja wildlife-matkailu. Tutkimus haastaakin alueelliset toimijat pohtimaan, kuinka näistä trendeistä luodaan uutta matkailuliiketoimintaa.
Suomessa vierailevista venäläismatkailijoista 70 prosenttia on päiväkävijöitä. Yksi matkailuliiketoiminnan tavoite voisi olla venäläisten yöpymisvuorokausien lisääminen. Toisena tutkimus nostaa esiin lapsiperheiden potentiaalin sekä kehottaa selvittämään sellaisten henkilöiden matkailutoiveita, jotka eivät vielä ole käyneet Suomessa. Yhtenä potentiaalisena ryhmänä nähdään myös kolmansien maiden turistit, jotka voisivat Itä-Suomessa vierailleessaan käydä myös Venäjällä tai toisin päin, esimerkiksi Pietarissa vierailleessaan käydä myös Itä-Suomessa.
Julkaisu on sähköinen ja löytyy Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisusarjasta: http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/85634/BOSS_Matkailu_091214.pdf?sequence=1
Julkaisun vastuullinen kirjoittaja on Aleksanteri-instituutin tutkija Minna Hakkarainen. Hän on työskennellyt vuoden 2014 työelämävaihdossa BOSS-hankkeessa (http://borderspace.fi/) Saimaan ammattikorkeakoulussa.
